Hanke jakautuu kuuteen eri työpakettiin, joissa edetään maankäytön ja sen muutosten seurantaan kohdistuvista tietotarpeista koko maan kattavien tietotuotteiden tuotantoon ja julkaisuun.
Työpaketti 1. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tietopohjaan liittyvien tietotarpeiden täsmentäminen
Koko projektin lähtökohtana ovat toimineet Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tieto-ohjelman työpajoissa (v. 2019-2020) tunnistetut ja kerätyt maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tietopohjaan liittyvät tietotarpeet, joita oli yhteensä 69. Ensimmäisessä työpaketissa täsmennettiin ja priorisoitiin näitä tietotarpeita.
Tietotarpeita täsmennettiin iteratiivisesti siten, että tietotarpeiden työstö hankkeen sisäisesti ja sidosryhmien (ml. hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden keskeiset tiedon tuottajat ja käyttäjät) konsultaatiot vuorottelivat tietotarpeiden täsmentämiseksi ja karsimiseksi hankkeen tarkoituksiin. Työpaketin lähestymistapa tietotarpeiden jalostamiseen on kuvattu alla olevassa kuvassa.
Lähestymistapa tietotarpeiden jalostamiseen
Tietotarpeet ryhmiteltiin eri päämaankäyttöteemojen mukaan. Tärkeimmiksi tietotarpeiksi nousivat metsäteeman osalta metsäkatoalueiden tunnistaminen sekä metsätalouden maan, nk. metsämaskin ja sen maaluokkien tunnistaminen. Suot ja kosteikot teemassa KHK-inventaarion kannalta keskeisimpinä tarkennettavina suo- ja kosteikkoluokkina pidettiin turvetuotantoalueita sekä ennallistettuja ja maatalouden kosteikoita. Maatalousmaateemasta tärkeimpänä tietotarpeena pidettiin maatalousmaihin yhdistettävää maaperätietoa, ennen kaikkea turvemailla sijaitsevien peltojen tunnistamista, uusia maatalousmaita, käytöstä poistuneita maatalousmaita sekä metsitettävät peltoja. Rakennetun alueen teemasta tärkeimpinä tietotarpeina pidettiin rakennetun alueen viheralueiden sekä erilaisen pinnoitetun ja pinnoittamattoman alueen rajausta aiempaa tarkemmalla erotuskyvyllä.
Työpaketti toteutettiin keväällä 2021 ja se on päättynyt. Tarkempi kuvaus työprosessista sekä listaus eri vaiheissa käsitellyistä, karsituista ja priorisoiduista tietotarpeista alla.
Lisätietoja
Kehityspäällikkö Salla Rantala SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Työpaketti 2. Tietotarpeiden ja nykyisten tietoaineistojen vertailu ja kehittämiskohteiden valinta
Toisessa työpaketissa verrattiin TP1:ssä täsmennettyjä tietotarpeita ja nykyisiä tarjolla olevia paikkatietoaineistoja. Nykyiset aineistot kartoitettiin teemoista metsät, suot ja kosteikot, maatalousmaa sekä rakennettu alue. Tietotarpeiden pohjalta arvioitiin nykyisten aineistojen puutteita ja ongelmia.
Työpaketissa 3. työstettävä kehittämiskohteet valittiin aineistojen käytettävyyden ja toteutettavuuden perusteella, ottaen huomioon Mammutin tavoitteet sekä muut käynnissä olevat projektit. Työpaketti toteutettiin keväällä 2021 ja se on päättynyt. Lista aineistoista luettavissa alla.
Lisätietoja
Johtava asiantuntija Ulla Pyysalo MML, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Työpaketti 3. Menetelmäkehitys pilottialueilla
Priorisoitujen tietotarpeiden ja aineistoarviointien pohjalta kolmannessa työpaketissa kehitettiin ja tuotettiin useita maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavia (paikka)tietotuotteita neljään maankäyttötyypin mukaiseen teemaan: metsät, suot ja kosteikot, maatalousalueet ja rakennettu maa. Kustakin kehitettävästä paikkatietotuotteesta tuloksena tulee olemaan pilottialueet kattava paikkatietoaineisto/tietotuote, alustava kuvaus menetelmästä, jolla tieto tuotetaan, kehittämisehdotukset lähtötietoihin, sekä ehdotus tiedontuotantoprosessista vastuineen. Tietotuotteita on pilotoitu kahdelta alueelta, laajennetulta Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.
Lisäksi kolmannessa työpaketissa on kehitetty paikkatietoaineistoihin perustuvaa kasvihuonekaasuinventaario-laskentaa sekä MML:n maastotietokannan päivitysprosessin ajantasasaisuutta ja ylläpitoprosessia erilaiseen vihjetietoon (mm. rekisterit, kaukokartoitustuotteet) perustuen.
Hankkeessa pilotoituja tietotuotteita esiteltiin kolmessa erillisessä tietoiskussa tammikuussa 2022. Esitykset ovat nähtävissä hankesivujen Tilaisuudet-osiossa. Osa pilotoiduista tietuotuotteista on tarkasteltavissa karttasovelluksessa.
Työpaketti 4. Toiminta/hallintamallin kehitys maankäytön seurannalle
Työpaketissa selvitettiin eri maankäyttötietoa tuottavien organisaatioiden vastuita, työnjakoa ja resurssitarpeita. Tuloksena on kuvaus kunkin pilotoitavan (paikka)tietotuotteen osalta maankäyttötietoa tuottavien organisaatioiden tiedontuotannolliset roolit ja vastuut, työnjako sekä tiedontuotannon aikataulu. Työpaketin veti ja pääosin toteutti Spatineo Oy. Hallintamallin 1. versio valmistui kesällä 2022 ja sitä päivitetään projektin kuluessa.
Osana hallintamallia toteutettiin arvopuuanalyysi hankkeessa muodostettavista tietotuotteista. Arvopuuanalyysi on tavoitetarkastelu, jossa visuaalisen esitystavan avulla osoitetaan ja havainnollistetaan, miten tietotuotteet tukevat maankäyttösektorin ilmastotavoitteita. Mammutti-hankkeessa arvopuuanalyysiä on käytetty Mammutti-tietotuotteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Arvopuuanalyysissä tiedon tuottajat ja lähtöaineistot linkitetään tietotuotteisiin, jotka puolestaan linkitetään tietotuotteiden mahdollistamiin toimenpiteisiin ja maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin. Tärkeää tietoa tietotuotteiden käyttötapauksista sekä tuotteista saatavista hyödyistä saatiin haastattelemalla tietotuotteiden käyttäjiä.
Arvopuuanalyysillä osoitetaan miten hankkeessa kehitetyt tietotuotteet tukevat maankäyttösektorin ilmastotavoitteita
Työpaketit 5. ja 6. Koko maan kattavien tietotuotteiden tuotanto ja niiden julkaisu
Työpaketissa 5. ja 6. jatkettiin tietotuotteiden kehitystä saadun palautteen perusteella sekä tuotettiin koko maan kattavat paikkatietoaineistot. Aineistojen tuotanto pyrittiin kytkemään jo olemassa olevaan aineistotuotantoon mahdollisuuksien mukaan. Tietotuotteet ovat ennallistettujen soiden aineistoa lukuunottamatta avoimia ja siten helposti eri organisaatioiden ja tahojen käytettävissä. Aineistot on julkaistu organisaatioiden omien avoimen tiedon palvelujen kautta. Tuotetut tietotuotteet olivat:
- Metsämaski (SMK)
- Puustomaski (SMK
- Metsämaskin alan vuotuiset muutokset (SMK)
- Maatalousmaa 2020 ja 2021 (Syke)
- Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 (Syke)
- Käytöstä poistunut maatalousmaa vertailu 2010-2016-2020 (MML)
- Maastotietokannan maatalousmaa ja niitty 2010, 2016, 2020 (MML)
- Turvetuotantoalueet ja niiden jälkikäyttö (Syke)
- Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista (julkaisematon)
- Rakennettu maankäyttö 2021 (Syke)
- Rakennetun maankäytön muutos 2017-2021 (Syke)
- Maanpeite 2m 2022 (ja myös kasvillisuuden korkeudella) (Syke)
Tietotuotteiden arviointi kasvihuonekaasuinventaarion (KHKI) tarpeiden näkökulmasta
Hankkeen tavoitteena oli parantaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavan tietopohjan tarkkuutta, ajantasaisuutta ja käytettävyyttä. Tietotuotteita arvioitiin myös kasvihuonekaasuinventaarion (KHKI) tarpeiden näkökulmasta. Tietotuotteista laskettuja maankäyttöluokkien pinta-aloja ja niiden välisiä muutoksia verrattiin KHKI:n mukaisiin aloihin. Projektissa analysoitiin luokitusten yhteensopivuutta, ajantasaisuutta, tietosisältöä esim. kasvipeitteellisyydestä ja tuotettujen tietojen käytettävyyttä KHKI:n tarpeisiin. Lisäksi arvioitiin tietotuotteiden laatua KHKI:n raportointiohjeisiin ja LULUCF-asetukseen nähden. Tietotuotteista saadaan uutta tietoa mm. rakennetun alueen kasvipeitteellisyydestä, aineistojen yhdistämisen ansiosta paremmin ajantasaistettua tietoa eri teemoista. Aineistojen välillä on eroavaisuuksia luokituksissa, joka tulee huomioida tietotuotteiden käytössä. Tietotuotteet ovat kuitenkin arvokas aineisto KHKI:n näkökulmasta.