Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Yhteistyötä vesiperintömme hyväksi Keski-Suomessa (Freshabit)

Keski-Suomessa yhdistetään toimijoiden vahvuudet poikkeuksellisen laajassa yhteistyössä

Kansallismaisema
© Kuva: Saija Koljonen, SYKE

Freshabit-hankkeen (2016–2022) tavoitteena on parantaa Natura 2000 -vesistöalueiden ekologista tilaa ja monimuotoisuutta 31 kumppanin voimin kahdeksalla kohdealueella, joista yksi on Keski-Suomen alue.

SYKE koordinoi Keski-Suomen alueen toimintaa. Työssä painottuvat  seuraavat toimet: 

  1. Paikallistetaan tärkeät ja monimuotoiset vesiluontokohteet
    Työkaluina kartoittaminen ja mallintaminen
  2. Suunnitellaan valuma-alueiden kunnostus kokonaisvaltaisesti
    Huomio vesiensuojelurakenteisiin, pienvesistöihin ja soihin
  3. Rakennetaan Hietaman ja Leuhun kalatiet
    Järvitaimenelle avataan vaellusyhteys Saarijärven reitille
  4. Jalostetaan virkistyspalveluita ja levitetään hyviä käytäntöjä
    Vesistöt monipuolisesti hyvinvoinnin lähteenä Green Care -toiminnassa
  5. Löydetään parhaat menetelmät seuraamalla kunnostusten vaikutuksia

Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja seuranta: lintuvesikunnostukset, virtavesikunnostukset maa- ja metsätalouden vesiensuojelurakenteet

Lintuvesikunnostuksia Karstulan Ylin-järvellä ja Kilpilammella. Kunnostussuunnittelu toteutetaan yhteistyössä Karstulan kunnan ja Karstulan osakaskunnan kanssa. Karstulan Kilpilammen pinnan nosto on tarkoitus toteuttaa pohjapato uusimalla. Toimenpiteiden vaikutusten todentaminen toistamalla seuranta ennen ja jälkeen. KES-ELY

Latvapurojen inventointi ja sähkökalastus, sopivien kunnostuskohteiden ja kunnostusten suunnittelu. Pyyntien yhteydessä luonnonkudusta syntyneistä, rasvaevällisistä taimenista otettiin näyte DNA-analyysiä varten. Sopivissa kohteissa toteutetaan pienimuotoisia kunnostuksia tarpeen mukaan. Saarijärven kaupunki

Arvajan reitin ja Saarijärven reitin (Kuorejärven valuma-alueen) valuma-aluetason suunnittelu, yleisötilaisuudet ja maanomistajien tiedottaminen. Toteutetaan valuma-aluetason suunnittelu, pääpaino erityisesti vesiensuojelukohteissa ja paikkatiedon hyödyntämisessä suunnittelutyössä. Edistetään monivaikutteisten kosteikkojen perustamista Saarijärven reitin alueen maatiloille. Kohteiden seuranta ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Suomen Metsäkeskus, JAMK

Luonnos Arvajan reitin hoito- ja käyttösuunnitelmaksi. Sovitetaan yhteen Suomen Metsäkeskuksen laatiman Arvajan reitin valuma-alueen vesiensuojelusuunnitelman kanssa. KES-ELY

Leivonmäen Haapasuon ennallistamisen suunnittelu turvetuotanto-käytön jälkeen. Toteutustyö alkaa vaiheittain turvetuotannon loppuessa. KES-ELY

Järvien kartoituksen ja mallinnuksen kehittäminen

Kohteena Keski-Suomesta Etelä-Konnevesi sekä toisena mallinnusjärvenä Puruvesi. Konnevedellä mallinnuksia varten on kerätty tietoa erityisesti hanketta varten kenttäkausilla 2016-2017; pohjanlaatuaineisto, kasvillisuuslinjat, kaikuluotauksia, kalanpoikastietoja, lämpötilaloggereita, virtaamatietoja sekä paikallisia sääasemia. JY, SYKE, Luke, GTK, Metsähallitus

Tavoitteena on kehittää kohdealueilla vesikasvillisuuden elomuotojen (ilmaversoiset, kelluslehtiset, uposlehtiset ja pohjaruusukekasvit) esiintymistä ennustava spatiaalinen levinneisyysmalli, joka olisi sovellettavissa laajemmin suurilla järvillä. Tuotetaan tutkimusjärvissä esiintyville vesikasvilajeille levinneisyysmalli, jonka perusteella voidaan ennustaa altaiden eri osiin muodostuvia kasviyhteisöjä. Mallin avulla voidaan tunnistaa ihmisen aiheuttamille häiriöille herkkiä vesikasviyhteisöjä ja niiden spatiaalista sijoittumista tutkimusalueilla (conservation hot spots) sekä lajistollisen monimuotoisuuden keskittymiä (biodiversity hot spots). JY

Pohjan laatu on yksi keskeisimmistä biodiversiteettimallinnuksissa käytettävistä taustamuuttujista. Tuotettiin spatiaalisin mallinnusmenetelmin (mm. interpolointi) pohjan sedimentistä ja orgaanisen kerroksen paksuudesta pohjan laatua kuvaavat kartat koko tutkimusaltaiden laajuudelta. GTK

Siikakalojen (muikun ja siian) poikastuotantoon vaikuttavien kevään sääolojen ja virtausten merkityksen tutkimus ja mallinnus muikun poikastuotantoon ja vuosiluokkavahvuuteen. Hankkeessa tuotettiin järvialtaan mittakaavassa hydrologinen malli ja tarkasteltiin mallin ”ennustuskykyä ” keskeisten poikastuotantoalueiden sijaintiin ja poikasten kasvuun ja eloonjäämiseen ja edelleen vuosiluokan vahvuuteen. Työstä julkaistiin tieteellinen artikkeli , JY, SYKE, Luke

Pohjaeläinten osalta tutkitaan yhteisörakenteen ja diversiteetin spatiaalista vaihtelua tutkimusalueilla. Kenttätöiden osalta tutkimus ajoittui vuosille 2017 ja 2018. JY

Sisävesistä hyvinvointipalveluita

Sisävedet hyvinvointipalveluiden toimintaympäristönä (Green care / Blue care) kehittyvänä toimialana. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja kokoaminen tavoitteena – opas ilmestynyt ,Luke

Kalatiellä jokijatkumoa Saarijärven reitille

Saarijärven reitin (Hietama ja Leuhu) kalateiden suunnitelmien päivitys sekä tarvittavien lupien haku valmistui 2018. Hietaman kalatie avataan 1.5.2020 ja samaan aikaan rakentuu Leuhun kalatie, jonka avajaiset ovat keväällä 2021. Molempiin kalateihin tulee seurantalaitteet, joiden avulla kalamäärien seuranta onnistuu. Vattenfall

Muut toimijat tukevat suunnittelutyötä ja osallistuvat hankkeen seurantaan. POS-ELY, Luke, SYKE, JAMK

Ympäristökasvatusta

Soiden ennallistamista talkoilla on toteutettu hankkeessa jo kolmessa kohteessa vuonna 2016. Lähes 100 henkilöä osallistui talkoisiin ja mukaan saatiin myös turvapaikanhakijoita. Opastauluja ja osallistavaa vesistökasvatusta. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitolla on Saarijärven reitillä vesistölähettiläs, joka vie ajankohtaista tietoa alueen asukkaille. Vesistölähettilästoiminta on jatkunut Saarijärven jälkeen Kyyjärven alueella. Lisätietoa suotalkoista. SLL

Maksuhalukkuutta vesienhoitoon

Saarijärven reitin asukkaille, mökkiläisille sekä yrityksille ja yhteisöille toteutettiin maksuhalukkuuskysely, jossa selvitettiin vastaajien halukkuutta osallistua alueen vesienhoitotyöhön. Kyselyn toteutuksesta julkaistiin JAMKin opinnäytetyö. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää muilla FRESHABIT-hankkeen alueilla ja yleisemmin vesienhoidon suunnittelussa. JAMK, SYKE, Metsähallitus

Toimijat ja linkit lisätietoihin:

Suomen Metsäkeskus, Freshabit-hanke
Antti Leinonen
Asta Vaso
Mari Pänkäläinen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Biotalous
Tarja Stenman

Pohjois-Savon ELY-keskus, Kalatalous
Mari Nykänen

Keski-Suomen ELY-keskus, Ympäristö
Tomi Hakkari

Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteet
Juha Karjalainen
Anssi Lensu
Kristiina Nyholm

Luke, Freshabit Keski-Suomen alue
Tapio Keskinen
Saara Tuohimetsä
Marja Rantanen
Päivi Eskelinen

Suomen luonnonsuojeluliitto, Freshabit
Matti Aalto
Anita Pätynen

Vattenfall, Vattenfall
Teemu Sarnola

Saarijärven kaupunki, Saarijärvi
Kalle Laitinen

Suomen ympäristökeskus SYKE
Saija Koljonen
Janne Ropponen
Janne Juntunen

Lisätietoa

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 9.10.2019 klo 13.01, päivitetty 9.10.2019 klo 15.38
Kohderyhmä: