Tiedotteet

Uusimmat tiedotteet

• Karhunlihan myyntiin tarvitaan aina voimassa oleva lupa 19.9.2024
  Helsingin poliisi on tänään tiedottanut esitutkinnasta, jossa epäillään karhunlihan luvatonta myyntiä ja hallussapitoa. Karhunlihaa on löytynyt merkittäviä määriä suomalaisesta yrityksestä. Tapausta tutkitaan luonnonsuojelurikoksena. Suomen ympäristökeskus on Suomessa kansallinen CITES-lupaviranomainen, joka voi myöntää karhunlihan myyntiin lupia eli EU-todistuksia.
• Väitös: Luonnonsuojelun tehokkuutta Suomessa voidaan parantaa kohdentamalla suojelu suojeluarvoiltaan arvokkaimmille alueille/ Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected area network 16.9.2024
  Väitöstyössä tunnistettiin luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet Suomessa. Tutkimus kattoi metsät ja suot sekä Natura 2000 -verkoston. Vastaavasti tunnistettiin alueita, joille voitaisiin ohjata luontoa heikentävää toimintaa ilman että luotoarvot juurikaan kärsisivät. Tutkimuksen mukaan eri alueiden luontoarvoissa on valtavat erot. Kun arvokkaat alueet tiedetään, suojelua voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Syken tutkija Ninni Mikkonen väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 20. syyskuuta.
• Perinnebiotooppien tila on edelleen heikko 12.9.2024
  Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
• Kansalaistoiminnan merkitys kriiseihin varautumisessa huomattava 10.9.2024
  Kansalaistoiminnalla on keskeinen merkitys erilaisiin yhteiskunnan kriiseihin varautumisessa. Viranomaisille ja kansalaisjärjestöille suunnatun kyselyn vastaajista noin kolme neljästä piti kansalaistoiminnan roolia kriisitilanteiden hoitamisessa keskeisenä. Vaikka valmius selvitä kriiseistä koettiin hyväksi, kansalaistoimijoista vain puolet arvioi pystyvänsä tarvittaessa suojaamaan haavoittuvimpia ihmisiä. Lisäksi yli puolet kokee, että heidän alueellaan on yhteistoimintaa häiritsevää eriarvoisuutta.
• Miten lähiympäristön biodiversiteetti vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmän kehittymiseen? 5.9.2024
  Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Jenni Lehtimäki on saanut 1,73 miljoonan euron tutkimusrahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta (ERC). Tutkimuksessa selvitetään, miten muutkin eliölajit kuin bakteerit vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja lasten terveyteen.
• Suomen merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia 29.8.2024
  Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.
• Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2024: Sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva 29.8.2024
  Lämmin alkukesä aikaisti sinilevähavaintoja etenkin Suomenlahden merialueilla. Sinileväkukintojen huippu koettiin eteläisillä ja lounaisilla rannikko- ja avomerialueilla kesä-heinäkuun aikana. Sisävesillä sinilevätilanne oli kesän aikana muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva, ja runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.
• Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko 28.8.2024
  Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta: Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan.