Uutinen 30.9.2019 klo 15.30
Lähdössä maastomittauksiin Manzala –järvelle. Paikallisten kalasatajien kiinnostus kenttätöitä kohtaan oli aina suuri. © Karri Eloheimo
Egyptin pohjoisella laguunijärvellä Manzalalla tehdään parhaillaan mittavia koneellisia ruoppaustöitä. Työmaan on arvioitu kestävän ainakin seuraavat viisi vuotta. Ruoppausten avulla pyritään lisäämään järven ja Välimeren vedenvaihtoa, mikä lisää järven suolaisuuttaa ja parantaa vedenlaatua. Ruoppausten ympäristövaikutusten ennakoimiseksi suomalaiset laativat järvelle 3D-virtausmallin.
Hanke ”Aquatic Monitoring for Sustainable Dredging in Northern Lakes of Egypt” kesti kaksi ja puoli vuotta ja se toteutettiin ulkoministeriön IKI-rahoituksella. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kumppanina hankkeessa toimi Egyptin kansallinen kalatalousviranomainen (GAFRD), joka vastaa Egyptin yleisestä kalastuksenhoidosta.
Hanke sai alkunsa ruoppaajakaupoista. GAFRD osti Suomen myöntämällä korkotukilainalla neljä Suomessa suunniteltua ja valmistettua, erityisesti matalien vesien ruoppaukseen soveltuvaa Watermaster-monikäyttöruoppaajaa Pohjois-Egyptin matalien ja pahasti rehevöityneiden murtovesilaguunijärvien kunnostukseen. Ennestään GAFRDilla oli jo käytössään useita kymmeniä järeitä syvän veden ruoppaukseen soveltuvia koneita. Ruoppaukset muuttavat vesiluontoa merkittävästi. Jotta ruoppaukset voitaisiin toteuttaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti, Suomen ulkoministeriö päätti rahoittaa ruoppausten ympäristövaikutuksia selvittävän hankkeen.
Manzalalle laditulla 3D-Coherens-virtausmallilla voidaan ennustaa ruoppauksen aiheuttamia virtausten, sameuden, lämpötilan, suolaisuuden ja vedenkorkeuden muutoksia. Mallin avulla voidaan myös arvioida Välimerelle suunniteltujen uusien kanavayhteyksien vaikutuksia järven vedenvaihtoon.
Suomalaiset järjestivät GAFRDin työntekijöille myös YVA-koulutusta, sillä yleensä Egyptin ympäristölaki edellyttää laajoissa ruoppauksissa YVA-menettelyä. Manzlan ruoppauksissa YVA -menettelyä ei kuitenkaan tarvinnut käyttää.
Mazala-järveen räätälöidyllä Coherens-mallilla voidaan laskea esimerkiksi järven pinnan suolaisen veden virtauskenttä.
Järvi on tärkeä ruokahuollolle
Manzala-järvi on 52 000 hehtaarin kokoinen murtovesiallas, jonka keskisyvyys on noin metri. Järven kalasto on alueen asukkaille, ja Egyptin väestölle laajemminkin, merkittävä kalaproteiinin lähde.
Järven valuma-alue ja itse järvi ovat pilaantuneet. Järveen lasketaan puhdistamattomia jätevesiä, aina Kairosta asti. Pilaantumisen ja liikakalastuksen seurauksena järven kalaston määrä on vähentynyt, ja kalojen käytettävyys ihmisten ravintona on heikentynyt. Järven ja Välimeren välisen vedenvaihdon lisääminen ruoppausten avulla lisää järven suolapitoisuutta ja parantaa samalla sen vedenlaatua. Tämän toivotaan muuttavan järven kalalajistoa merellisemmäksi ja saalisarvoltaan arvokkaammaksi. Järven vesi on aiemmin ollut huomattavasti nykyistä suolaisempaa.
Haitallisten aineiden tutkimukseen liittyvän passiivikeräimen asentaminen Manzala -järvelle © Karri Eloheimo
Egyptissä järvien kalaston elvyttäminen on tärkeää, sillä kasvava 100-miljoonainen kansa, tarvitsee kiireellisesti lisää ruokavarantoja. Haasteita on paljon: ilmastonmuutosennusteet lupaavat jo nyt paahtavan ilmanalan Egyptiin lisää kuumuutta ja entisestäänkin väheneviä sateita. Vesipula onkin Egyptissä jo konkreettista.
Vesipulan pääasiallinen syy on kasvava väestö ja vettä tuhlaavat, tehottomat viljelytavat. Egyptin vesihuoltoon jopa sotilaallisia jännitteitä tuo Etiopian toteuttama Niilin massiivinen patohanke. Sen toteutuminen uhkaisi, ainakin padon täyttövaiheessa, Niilin virtausta joen alajuoksulla Egyptissä. Egypti on pitkälti sekä juoma- että kasteluveden osalta riippuvainen Niilin vedestä.
Mallit tarvittaisiin muillekin laguunijärville
Egyptin kaikilla neljällä pohjoisen laguunijärvellä on samoja ongelmia kuin Manzalalla. Tarkoitus onkin, että hankkeen jälkeen GAFRDin asiantuntijat kehittäisivät Coherens-mallit myös muille järville. Tämä työ vaatisi edelleen suomalaisten asiantuntijoiden tukea. Hankkeen jatkolle ei kuitenkaan vielä ole rahoitusta.
Hankkeen loppuvaiheessa suomalaisia odotti yllätys: GAFRD ilmoitti, että he eivät enää vastaa Manzalan ruoppauksista vaan maan hallitus on päättänyt, että ruoppaukset hoitaa kaupallinen yhtiö. Uusi ruoppaussuunnitelmakin oli tehty: tarkoitus on nyt ruopata järvi kauttaaltaan 2,5 metrin syvyiseksi altaaksi. Muuttuneen ruoppaussuunnitelman myötä SYKEn mallintajatiimi joutuikin aivan hankkeen viime metreillä muuttamaan mallin pohjatietoja. Tämä tehtiin, ja malli saatiin kuntoon. Toivomme, että GAFRD aloittaa mallia hyväksi käyttäen ympäristövaikutusten arvioinnit myös laajemmin.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Karri Eloheimo, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä: