Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet (UUPRI)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Lyhytosoite: http://www.syke.fi/hankkeet/uupri

Hankkeen loppuraportti Heldassa: Haitalliset aineet Suomen vesissä: tilanne ja seurannan suuntaviivat

Tiedote 6.5.2019: Ensimmäinen kokonaiskuva vesiympäristön kemikalisoitumisesta valmistunut

Uupri_logo
© Kuva: Marianna Korpi ja Jaakko Mannio

Hankkeessa selvitettiin vesien- ja merenhoidon uusien haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksia ja kuormitusta sekä tehtiin näihin aineisiin liittyviä arvioita, joita tarvitaan kansallisessa, Itämeren alueen ja EU-tason työssä (Kuva 1).

UUPRI osiot 556px
Kuva 1. Hankkeen eri osioiden väliset suhteet. Hankkeen osissa A–C kerättiin uutta mittaustietoa haitta-aineiden pitoisuuksista. Kuormitusinventaariossa (osa D) arvioitiin haitta-aineiden päästöjä vesiin. Hankkeen E-osiossa koottiin saatavilla oleva tieto helposti hyödynnettävään muotoon. E-osiossa tehtiin ehdotus (kustannusarvioineen) haitallisten aineiden seurannan järjestämisestä jatkossa.

Tausta

Kansainväliset sopimukset sekä vesipuite- ja meristrategiadirektiivi edellyttävät, että Suomi seuraa haitallisten aineiden pitoisuuksia vesiympäristössä. Mielekkään ja kustannustehokkaan seurannan järjestäminen on iteratiivinen prosessi, jossa pysyvää seurantaa edeltää päästölähteiden ja ympäristössä esiintymisen kartoittaminen. Kartoituksilla saadaan tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa aineiden esiintymisen laajuutta ja vesiympäristön pilaantumisen riskiä. Tehokas seuranta keskittyy niihin aineisiin ja niille paikoille, joilla riskit ovat suurimpia. Tulosten tulkintaan ja alueelliseen yleistämiseen tarvitaan seurantatietoa myös matalan riskin alueilta. Lisäksi haitallisten aineiden seurannan tulisi tuottaa aineistoa, jota voidaan hyödyntää useisiin eri tarkoituksiin, erityisesti toimenpiteiden kohdentamiseen.

Ahventen ja silakoiden seuranta (osa A) on oleellisin osa pysyvien ja eliöihin kertyvien aineiden tilanarviota Suomen merialueilla. Arviointien pohjaksi ja EU-direktiivien täyttämiseksi tarvitaan myös rannikkovesien raskasmetallipitoisuuksia (osa C) ja simpukoista mitattavia PAH-yhdisteiden pitoisuuksia (osa B). Vastaavasti EU-raportointeihin tarvitaan tietoa jokivesien haitta-aineiden pitoisuuksista (osa C).

Jokivesikartoituksen tuloksia hyödynnetään myös päästölähteiden identifioinnissa ja kuormitusten arvioinnissa (osa D).  Kuormitusinventaarion tulosten perusteella voidaan suunnitella alustava toimenpideohjelma uusille aineille (osat D ja E). Hankkeessa selvitettiin myös passiivikeräimien soveltuvuutta haitallisten aineiden seurantaan (osa C) sekä kehitettiin yksinkertainen vesityyppiin perustuva malli metallien biosaatavuuden arviointiin (osa E).

 

Osa A: Haitallisten aineiden pitoisuudet ahvenessa ja silakassa

Ahvenia pyydystettiin vuonna 2016 Kemijärveltä, Lestijärveltä, Porvoonjoelta ja Kokemäenjoelta sekä kuudelta rannikkopaikalta (Kemi, Oulu, Vaasa, Pori, Parainen ja Helsinki) haitallisten aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Silakoita troolattiin tutkimusalus Arandalla Suomenlahdelta Perämerelle. Kaloista määritettiin mm. polybromattujen difenyylieetterien (PBDE), elohopean ja perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (esim. PFOS) pitoisuuksia. Ahvenista, silakoista ja sinisimpukoista mitattiin myös eliöiden yleistä terveydentilaa kuvaavia biomarkkereita. UuPri-hankkeen loppuraporttiin on koottu yhteen SYKEn kalakartoitusten tuloksia vuodesta 2010 vuoteen 2017 saakka.

 

 

 

Osa B: PAH-yhdisteiden pitoisuudet simpukoissa

Polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) ympäristönlaatunormi on asetettu pitoisuutena nilviäisten pehmytkudoksessa. Hankkeessa kartoitettiin PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sisävesillä pikkujärvisimpukasta (ks. Vähä, E. PAHs in freshwater mussels in Finland) sekä rannikolla sinisimpukasta. Sinisimpukoiden tutkimisessa käytettiin hyväksi häkkejä, jotta simpukat pysyivät halutulla alueella. Simpukkahäkkiin laitettiin mukaan passiivikeräimet, jotta voitiin verrata PAH-yhdisteiden pitoisuuksia silikonikeräimessä ja simpukoissa samalla paikalla. PAH-yhdisteiden lisäksi sinisimpukoista ja passiivikeräimistä analysoitiin organotinojen pitoisuuksia (mm. tributyylitina TBT).

Simpukat_Aranda
Passiivikeräimet (ylh.vasen) ja sinisimpukat kahden kuukauden häkityksen jälkeen heinäkuussa 2017 Porvoon edustalla. © Emmi Vähä

 

Osa C: Jokivesikartoitus ja metallipitoisuudet merivedessä

Hankkeessa kartoitettiin perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ja torjunta-aineiden (yli 200 eri ainetta) esiintymistä 11 joessa ja kahdella taustapaikalla. Jokivesinäytteet otettiin noin kuukauden välein marraskuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana. Taustapaikoilta otettiin yhteensä neljä näytettä. PFAS-yhdisteiden pitoisuuksista on julkaistu artikkeli, ks Junttila ym. 2019. Torjunta-aineita määritettiin jokivedestä myös Chemcatcher-passiivikeräimien avulla (ks. Ahkola, H. Pesticide monitoring via traditional surface water sampling and Chemcatcher® passive sampling).

Metallipitoisuuksien määrittämistä varten vesinäytteitä otettiin tutkimusalus Arandalta simpukkahäkkipaikoilta sekä lisäksi Kyrön- ja Kokemäenjoen edustalta.

Uskelanjoki
Ville Junttila vaihtaa passiivikeräimiä Uskelanjoella Salossa heinäkuusssa 2017. © Emmi Vähä

 

Osa D: Kuormitusinventaario

Hankkeessa tehtiin kuormitusinventaario vesipuitedirektiivin uusille prioriteettiaineille Suomessa vesienhoitoalueittain. Uusien aineiden kuormitusinventaariossa arvioitiin haitallisten aineiden päästöjä, huuhtoumista ja laskeumaa vesiin (kg/vuodessa). Edellinen, ns. vanhojen aineiden kuormitusinventaario löytyy täältä.

 

Osa E: Tila-arvio ja seurannan suunnittelu

Hankkeen tavoitteena oli myös helpottaa lyijyn ja nikkelin biosaatavien pitoisuuksien määrittämistä pintavesinäytteistä julkaisemalla taulukoita, joista näkee muutaman vedenlaatuparametrin avulla arvion biosaatavan metallin osuudesta liukoisessa pitoisuudessa sekä arvion paikallisesta liukoisesta metallipitoisuudesta, joka vastaa biosaatavaa ympäristölaatunormia (AA-EQS). Hankkeessa osallistuttiin myös tietojärjestelmien kehittämiseen siten, että haitallisten aineiden raportointi velvollisuuksien täyttäminen tapahtuisi jatkossa mahdollisimman sujuvasti. Hankkeen yksi päätavoite oli kerätä yhteen olemassa oleva aineisto prioriteettiaineiden pitoisuuksista Suomen ympäristössä ja arvioida ympäristönlaatunormien ylitysten todenäköisyyttä. Tulosten perusteella tehtiin myös ehdotuksia haitallisten aineiden seurannan järjestämiseksi Suomessa.

Seurantapaikat
Haitallisten aineiden seurannan kalanäytteenottopaikat vuodesta 2019 eteenpäin. © Ville Junttila, tausta-aineisto SYKE ja HELCOM
 

Postereita

Ahkola, H. Pesticide monitoring via traditional surface water sampling and Chemcatcher® passive sampling

Vähä, E. PAHs in freshwater mussels in Finland

 

Lisätietoja

Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, Suomen ympäristökeskus (SYKE) etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 31.3.2017 klo 11.02, päivitetty 24.5.2019 klo 14.57