Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ympäristöriskien hallinta

Rikastushiekka-allas
Rikastushiekka-allas © Juho Jakkila

Kaivosten ympäristövaikutukset ovat aina riippuvaisia kohteen ympäristöoloista. Toiminnan vaikutukset ovat sidoksissa myös alueen geologiaan, louhittavaan malmiin, louhintatapaan ja valittuun rikastusprosessiin. 

Kaivoksilta edellytetään ympäristöasioiden hallintaa

Kaivosteollisuudella on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristöön, muun muassa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Yritysten on tunnistettava toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset, minimoitava ympäristökuormitus sekä varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin. Kaivostoiminnan ympäristöasioiden hallintaa helpottavat esimerkiksi Kestävän kaivostoiminnan verkoston Suomen oloihin kehittämät vastuullisuusstandardit

Kaivoksen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset on hallittava. Tämä tarkoittaa, että yritys on vastuussa toimintansa ympäristövaikutuksista malminetsinnästä kaivoksen rakentamisvaiheeseen, edelleen tuotantovaiheeseen sekä lopulta jälkihoitovaiheeseen.

Vesimäärien vaihteluihin varauduttava

Suomessa kaivosten vesitaseen hallinta on tärkeää, koska ilmastossamme sataa enemmän kuin ehtii haihtua. Keväällä vapautuu suuret määrät vettä lumien sulaessa. Sadannan, lämpötilan ja lumen vesipitoisuuden seuranta auttaa kaivoksia varautumaan alueelle tuleviin luonnonvesiin. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia muun muassa sulamisvesien määrään ja suurien vesimäärien ajankohtaan, mikä luo tarpeen mallintaa ja seurata vesitasetta entistäkin tarkemmin.

Pohjavesien suojelu

Pohjavesien suojelu on tärkeää, vaikka kaivos ei sijaitsisikaan luokitellulla pohjavesialueella. Maavaraisista altaista suodattuu vettä pohjaveteen ja haitta-aineita saattaa kulkeutua veden mukana. Tämän vuoksi alueen pohjavesiin liittyvät asiat, muun muassa pohjaveden pinnan korkeus ja virtaussuunnat sekä kallioperän ruhjeisuus on tutkittava jo ennen kaivoksen perustamista.

Pohjavesiselvitysten tarkistuslista on yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille tarkoitettu työkalu pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Tarkistuslistan avulla toiminnanharjoittaja tietää, mitä pohjavesiin liittyvää tietoa tarvitaan ja millaisin tutkimusmenetelmin tiedot saadaan luotettavasti selville.

Jätevesien puhdistus

Kaivosten jätevedet ovat yleensä happamia ja suolaisia ja ne sisältävät raskasmetalleja. Lisäksi jätevesien määrät ovat usein suuria. Suomen ilmastossa ylimääräinen vesi joudutaan johtamaan vesistöihin.

Käsittelemättöminä jätevedet muuttavat vesistöjen fysikaalis-kemiallista laatua ja aiheuttavat haittaa eliöstölle. Jätevesien sisältämät raskasmetallit voivat myös kertyä vesieliöihin. Ympäristöä raskaammat jätevedet painuvat vesistöjen syvänteisiin, jossa ne voivat aiheuttaa pysyvää kerrostuneisuutta. Tämä taas johtaa usein happikatoon ja merkittäviin muutoksiin pohjaeliöstössä.

Kaivosalueella tehtävillä vesienhallintatoimilla voidaan vähentää ympäristövaikutuksia erityisesti kaivosalueen ulkopuolella. Veden käyttöä rajoitetaan, kaivosalueen valumavedet pyritään erottamaan prosessivesistä ja prosessiveden kierrätystä tehostetaan. Myös pölyämisen vähentäminen on tärkeä osa toimia.

Lisäksi monilla kaivoksilla on otettu käyttöön omia vedenpuhdistuslaitoksia. Tehokkaan puhdistuksen lisäksi voidaan jälkikäsittelyssä hyödyntää vielä kosteikkoja, jotka pidättävät ravinteita ja kiintoaineita. Käsiteltyjen jätevesien purkupiste tulee sijoittaa huomioiden veden sekoittuminen.

Julkaistu 15.1.2018 klo 13.15, päivitetty 28.2.2018 klo 10.52
Kohderyhmä: