Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vuosikatsaus

henkiloesittely_headerkuva_728x115px
 

Vuosi 2018 oli Suomen ympäristökeskukselle monin tavoin menestyksellinen. SYKE menestyi Suomen tieteen tilan arvioinnissa erittäin hyvin, tärkeimmät sidosryhmät olivat toimintaan tyytyväisiä, talous oli tasapainossa toimintamenorahoitukseen tehdyistä leikkauksista huolimatta ja henkilöstö viihtyy työssään. Marraskuussa SYKE muutti päätoimipaikkansa Töölöstä Viikkiin.

Suomen Akatemian julkaiseman Tieteen tila 2018 -katsauksen mukaan Suomen tieteen taso on 2010-luvulla noussut. Vertailussa koko maailman keskitasoa kuvaa vertailuarvo 1. Suomen kaikkien tieteenalojen keskimääräinen vertailuarvo oli 1,12, yliopistojen 1,15 ja valtion tutkimuslaitosten 1,11. SYKEn vertailuarvo 1,65 oli Suomen yliopistojen, korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten joukossa kolmanneksi paras.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus nousi 

SYKEn perusrahoituksen käyttö väheni vuonna 2018 lievästi, ja ulkopuolinen rahoitus kasvoi 10 %. Ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta nousi 57 %:iin. EU-rahoitus kasvoi 37 % vuoteen 2017 verrattuna, maa- ja metsätalousministeriön rahoitus 32 % ja Strategisen neuvoston rahoitus 55 %. Maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät hieman. Taloudellinen tilanne säilyi kokonaisuudessaan vakaana, koska eduskunta myönsi Viikkiin muuttamisesta aiheutuvien kertaluonteisten kustannusten kattamiseen lisämäärärahaa. Ulkopuolisen rahoituksen kustannusvastaavuus parani kokonaisuutena hieman.

SYKE tavoitteena on ollut vähentää hallinto- ja toimitilakustannuksia vuosien 2016–18 aikana kahdella miljoonalla eurolla. Merkittävä osa tavoitteesta saatiin aikaan jo vuonna 2016. Toimitilakustannukset laskevat edelleen vuonna 2019, mutta Viikkiin muuton vaikutus näkyy täysimääräisenä vasta vuonna 2020.

Tieteellisten ja ammatillisten julkaisujen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. SYKE oli vuonna 2018 mukana yhteensä 13:ssa Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeessa, joista kahden koordinoinnista se vastasi. Uusia valtioneuvoston TEAS-hankkeita, joihin SYKE osallistuu, käynnistyi kahdeksan.

SYKE osallistui aktiivisesti ajankohtaisiin keskusteluihin erityisesti asiantuntijoiden blogikirjoituksilla, joita julkaistiin lähes 80. Esimerkiksi kesällä SYKE taustoitti merialueen poikkeuksellisen runsaiden sinileväkukintojen syitä ja toi esille keinoja, joilla Itämeren tilaa voidaan parantaa. Kesä oli myös poikkeuksellisen kuiva, mikä pakotti joillakin alueilla säästämään vettä. SYKEn asiantuntijat kertoivat julkisuudessa kuivuuden syistä ja pyrkivät nostamaan esiin paikallisesti tai alueellisesti käytettävissä olevia toimenpiteitä.

Avointa tietoa jo kymmenen vuotta

Vuonna 2018 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun SYKEn ensimmäinen avoimen tiedon periaatteiden mukainen ympäristö- ja paikkatietopalvelu avattiin. Ensisijaisesti asiantuntijoille tarkoitetun OIVA-palvelun tietojen käyttö oli maksutonta ja niitä sai hyödyntää vapaasti myös kaupalliseen käyttöön. Helmikuussa 2016 syke.fi-verkkosivustolle avattiin Avoin tieto -palvelu, josta on saatavilla tietoa mm. pinta- ja pohjavesistä, Itämerestä, ympäristön kuormituksesta ja häiriötekijöistä, arvokkaista luonnonympäristöistä, maanpeitteestä ja rakennetusta ympäristöstä. Tietoja ovat tuottaneet ja keränneet pääasiassa valtion ympäristöhallinnon virastot, erityisesti SYKE ja ELY-keskukset. Ympäristö- ja paikkatietopalvelujen käyttö on viime vuosina kasvanut merkittävästi.

Vuoden aikana valmistui valtiovarainministeriön rahoittama Envibase-hanke, jonka SYKE toteutti yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Hankkeen tuloksina on otettu käyttöön mm. kansallisen satelliittidatakeskuksen tuottaman tiedon jakeluportaali, avoimeen lajitietoon tukeutuva laji.fi-verkkopalvelu, kansalaishavainnointia tukeva sähköinen palvelualusta ja tutkimustyössä koottavan datan avointa julkaisemista helpottava alusta. Lisäksi tehtiin parannuksia lukuisiin muihin sähköisiin ympäristötiedon jakelupalveluihin. Hankkeen tuottamien taloudellisten hyötyjen nettoarvoksi arvioitiin vuoden 2018 lopun tietojen mukaan lähes 4 000 000 euroa vuosittain, ja hankkeen takaisinmaksuajaksi alle kolme vuotta.

SYKE uudistaa ympäristötiedon keräämistä, jalostamista ja jakelua myös muilla tavoin. Useilla erilaisilla tavoilla koottua mittausdataa yhdistämällä pystytään parantamaan järvien ja rannikoiden tilan seurantaa, mittausten automatisointi etenee ja kansalaisten tekemiä havaintoja käytetään enenevässä määrin.

Suomen Akatemian toteuttamassa Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategiaa ja tiekarttaa koskevassa väliarvioinnissa SYKEn koordinoima Merentutkimuksen kansallinen infrastruktuuri (FINMARI) luokiteltiin hyvin edistyneeksi. FINMARI-kokonaisuuteen kuuluvan merentutkimusalus Arandan käyttöikää jatkava ja käytettävyyttä parantava peruskorjaus valmistui 2018.

Avomerialueiden öljyvahinkojen torjunnan johtovastuu siirretään ympäristöministeriön ja sisäasianministeriön linjausten mukaisesti SYKEstä Rajavartiolaitokselle. Siirron valmistelut vietiin vuoden 2018 aikana loppuun.

Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden näkymät

SYKEn tulevaisuuden näkymät ovat perustehtävän kannalta tarkastellen myönteiset. Kestävän kehityksen tavoitteiden kansallinen ja maailmanlaajuinen toimeenpano edellyttää tietoa, jota SYKE ja muut vastaavanlaiset tutkimus- ja asiantuntijalaitokset tuottavat. SYKEn osaamista tarvitaan ilmastopolitiikan tukena, vähähiiliseen kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittamisessa, kaupungistumisen kestävyyden varmistamisessa, ekosysteemien tarjoamien palvelujen kestävässä hyödyntämisessä niin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kuin elinkeinotoiminnassa, viisaan sääntelyn edistämisessä, uusien toimintamallien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä sekä kokeiluiden tavoitteellisessa hyödyntämisessä ja muissa yhteiskunnan kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. SYKEn laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa osaamisen ja voimavarojen joustavan hyödyntämisen tässä työssä.

Aluehallinnon uudistukset vaikuttavat SYKEn toimintaan. Toteutuessaan maakuntahallinto olisi SYKElle merkittävä yhteistyötaho mm. ympäristön tilaa koskevan tiedon tuottajana ja SYKEn palveluiden käyttäjänä, ja uuden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston monet tehtävät liittyvät läheisesti SYKEn toimintaan. SYKEn edellytyksiin toimia erityisesti maakuntahallinnon tukena vaikuttavat etenkin ratkaisut, jotka koskevat SYKEn roolia ja sen tarjoamien palvelujen rahoitusta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä ja kohdistuminen muuttuvat lähivuosina erityisesti EU-tasolla. Esimerkiksi Ison-Britannian ero sekä EU:n budjettia ja tutkimuspolitiikkaa koskevat linjaukset tulevat vaikuttamaan unionin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrään ja kohdistumiseen erityisesti vuoden 2020 jälkeen.

Valtion talousarvion kautta suoraan SYKElle tulevan toimintamenorahoituksen määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan. Perusrahoituksen osuus on laskenut, vuonna 2018 se oli noin 43 % toiminnan rahoituksesta. Ulkoisen rahoituksen suuri osuus on seurausta onnistumisista erityisesti T&K-rahoituksen hakemisessa. Samalla taloudelliset riskit ovat kasvaneet.

Vuonna 2019 SYKEn taloudellinen tilanne pysyy vakaana, eikä perusrahoitukseen kohdistu merkittäviä leikkauksia. Kertaluonteisia menoja aiheutuu Viikkiin muuton viimeisestä vaiheesta ja Handi-järjestelmän käyttöönoton edellyttämistä muutoksista työasemien käyttöjärjestelmiin. Rahoitusrakenteesta aiheutuvien riskien hallintaan panostetaan edelleen mm. tarkastelemalla kunkin hankkeen kannattavuutta jo hankevalmistelun aikana. Lisäksi parannetaan projektien talouden hallintaa niiden toteutuksen aikana. Molempia tavoitteita tukee se, että SYKE ottaa käyttöön uuden projektien talouden ja suunnittelun työkalun.

Perusrahoitukseen vuosina 2008–18 tehdyt leikkaukset edellyttävät, että perusrahoitusta edellyttäviä velvoitteita arvioidaan ja niiden toteutukseen haetaan tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Keskeistä on, että toimintamenorahoituksen käyttöä voidaan supistaa hallitusti ja ulkoisen rahoituksen kannattavuutta edelleen parantaa. Aluehallinnon uudistuksen toimeenpanon yhteydessä on tarpeen määrittää selkeästi, mitkä kansalliset erityistehtävät säilyvät SYKEllä, ja varmistaa kyseisten tehtävien erillisrahoitus.

SYKE panostaa jatkossakin tiedon ja ratkaisujen välittämiseen tehokkaasti julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöiden käyttöön. Laaja ja avoin yhteistyö yhtäältä tutkimuslaitosten, yliopistojen, yhteisöjen ja yritysten sekä toisaalta julkisen hallinnon kanssa edistää tämän päämäärän saavuttamista. Vuoden 2018 aikana SYKE päivitti organisaationsa ja strategiansa. Lisäksi SYKEn toimintajärjestelmä, joka koostuu laitoksen yhteisistä käytännöistä, sertifioitiin (ISO 9001). Yhdessä nämä toimet tähtäävät siihen, että SYKE pystyy uusiutumaan riittävän nopeasti ja tuottamaan jatkossakin kestävää kehitystä vauhdittavia ratkaisuja.

Julkaistu 15.3.2018 klo 17.21, päivitetty 16.4.2019 klo 11.50