Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vuosikatsaus

SYKE 25 Nosto_400x67px.png
 

Poikkeuksellinen vuosi 2020

Vuosi 2020 oli Suomen ympäristökeskukselle poikkeuksellinen toimintavuosi maailmanlaajuisen covid-19-pandemian vuoksi. Pandemian hillitsemiseksi valtioneuvosto suositteli maaliskuussa virastoille etätyötä, ja matkustaminen loppui. Pandemia teki monista ympäristövaikutuksista ja vaikutusketjuista sekä puhtaan ympäristön tuomista hyödyistä näkyviä.

Tutkimustoiminta SYKEssä jatkui keskeytyksettä, mutta joihinkin kansainvälisiin hankkeisiin tuli viivästyksiä ja kenttämatkoja jouduttiin vähentämään tai muuttamaan. Laboratoriotoiminnot jatkuivat paikan päällä uusia turvaväli- ja hygieniakäytäntöjä noudattaen. Lähes koko henkilöstön siirtyminen etätöihin aiheutti nopean muutoksen virtuaalikokouskäytännöissä. Toiminta ei mainittavasti kärsinyt muutoksista, koska niiden hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota organisaation kaikilla tasoilla. Myös SYKEn 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumat toteutettiin virtuaalisina.

SYKEn liikkumista, monipaikkaista asumista, viherrakennetta ja joukkoruokailua koskevat analyysit osoittautuivat hyödyllisiksi ja saivat näkyvyyttä. Covid-19-pandemian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten hillitsemiseksi Suomessa ja EU:ssa käynnistettiin elvytystoimia, joilla tavoiteltiin kestäviä ratkaisuja vihreän ja oikeudenmukaisen kehityksen linjausten mukaisesti.

SYKEn näkökulmasta vuosi oli erilainen myös siksi, että pitkäaikainen pääjohtaja Lea Kauppi jäi lokakuun alussa eläkkeelle. Hän toimi pääjohtajana 25 vuoden ajan, miltei SYKEn perustamisesta lähtien. Hänen seuraajakseen valtioneuvosto nimitti 1.1.2021 alkavalle kaudelle Leif Schulmanin.

Schulman_Leif_20210115_5158_Kai_Widell.jpg
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. © Kuva: Kai Widell

Toimintaympäristö kääntyi korostamaan kestävyyttä

Kestävyysmurroksen kiireellisyys nousi vuoden aikana esiin aiempaa vahvemmin. Marinin hallituksen ohjelmassa painottuvat ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistävät toimenpiteet. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat toimenpiteet ovat olleet näkyvästi esillä. Koronapandemian elvytyksessä Euroopan unioni pyrkii poliitikallaan edelleen vauhdittamaan vihreää siirtymää.

Kestävyysmurroksen kiireellisyyttä on korostettu viime vuosina valmistuneissa kansainvälisissä ympäristöalan arvioinneissa. Vuoden 2020 alussa julkistetussa Euroopan ympäristön tila 2020 -raportissa näkyy energian, liikenteen, asumisen ja ruuan keskeinen rooli ympäristövaikutusten aiheuttajina, ja raportti peräänkuuluttaa useilla eri tasoilla tarvittavaa kestävyysmurrosta. Vuonna 2020 huomiota saivat ilmastonmuutoksen torjunnan ohella päästöjä aiheuttavien järjestelmien, kuten energia-, liikenne- ja ruokajärjestelmien kestävyyshaasteet ja tarve järjestelmätason murrokselle. Kestävyysmurros edellyttää suuria muutoksia rahoituksessa, ohjauksessa, teollisuudessa, markkinoilla ja kulutuksessa. Ympäristötutkimukselta ja ympäristöalan asiantuntijoilta odotetaan tässä tilanteessa aloitteellisuutta ja kykyä tukea toimialojen siirtymistä vähäpäästöisiksi ja kestäviksi.

SYKE kuuluu kestävyysmurroksen edelläkävijöihin Suomessa. SYKEn vuonna 2018 laadittu strategia korostaa ratkaisuja ja tunnistaa kestävän kehityksen edellyttämät suuret muutokset, kuten kiertotalouteen siirtymisen. Kiertotalouden lisäksi SYKEssä on tehty energiasiirtymään, ruokamurrokseen sekä maatalouden vesistövaikutusten hillintään liittyvää tutkimusta ja asiantuntijatyötä jo useamman vuoden ajan. SYKEn työn jälki näkyy muun muassa kiertotalouden strategisessa ohjelmassa, ilmastolaissa sekä meneillään olevissa maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain uudistamisprosesseissa. Ekologinen siirtymä oli myös vuonna 2020 SYKEn johtaman kansallisen biodiversiteettistrategian arvioinnin suositusten kehyksenä. Käynnissä olevien kestävyysmurrosta käsittelevien strategisen tutkimusneuvoston (STN) hankkeiden jatkeeksi SYKE sai toteutettavakseen uusia murroksen edellytyksiin pureutuvia STN-hankkeita asumisen, liikenteen ja oikeudenmukaisen päätöksenteon tarkasteluun. Niiden avulla järjestelmätason kestävyysparannuksia edistetään myös tulevina vuosina.

Vuonna 2020 vietetyn Suomen ympäristökeskuksen 25. vuosijuhlan ohjelma rakentui kestävyysmurroksen ympärille. SYKE isännöi Suomen kestävän kehityksen paneelia yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kestävyysinstituutin (HELSUS) kanssa, ja se on ollut mukana useissa nykyistä kansainvälistä ja kansallista politiikkaa ohjaavissa kestävän kehityksen arvioinneissa. Jatkossa SYKE tulee yhdistämään näitä kestävyysarviointeja aikaisempaa kunnianhimoisemmin maankäyttö-, luonnonvara- ja luontovaikutusten sekä talousjärjestelmän arviointiin.

Toiminnan kannalta onnistunut vuosi

Vuosi 2020 oli poikkeuksellisuudestaan huolimatta onnistunut. Suomen ympäristökeskuksen toimintaa tarkastelleen kansainvälisen arvioinnin tulokset olivat myönteisiä, talous oli tasapainossa ja henkilöstö varsin tyytyväistä työhönsä ja työpaikkaansa. Arvioinnissa todettiin myös joitakin kehittämiskohteita, joihin on jo tartuttu.

SYKEn toimintaa suuntaava tulossopimus ympäristöministeriön hallinnonalalle uudistettiin vuosille 2020–2023. Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevia vesitaloustehtäviä koskevat strategiset tulostavoitteet ovat olleet voimassa vuoden 2017 alusta. SYKE on onnistunut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa hyvin.

Ympäristöministeriön toimeksiannosta vuonna 2020 Suomen ympäristökeskuksen toimintaa arvioineen kansainvälisen arviointiryhmän mielestä SYKE on edistyksellinen ja yhteiskunnassa laajasti arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja asiantuntemusta ja jolla on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arvioitsijat tunnistivat kehittymismahdollisuuksia sekä kansallisessa että kansainvälisessä vaikuttamisessa. Arvioinnin mukaan SYKEllä olisi edellytyksiä ottaa nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista johtajuutta kestävän kehityksen edistäjänä. (Linkki kansainvälisestä arvioinnista kertovaan tiedotteeseen)

SYKE osallistui vuoden aikana aktiivisesti ajankohtaisiin keskusteluihin erityisesti blogikirjoitusten kautta. Eri aihepiireihin liittyviä blogeja julkaistiin lähes 100. Julkaisujen kokonaismäärä ja tieteellisten julkaisujen määrä kasvoivat edellisvuodesta.

SYKEn toiminnallinen rahoitus
Suomen ympäristökeskuksen toiminnallinen rahoitus vuosina 1996–2020

Valtion talousarvion kautta suoraan SYKElle tulevan toimintamenorahoituksen määrä ei ole enää viime vuosina vähentynyt, mikä on helpottanut talouden suunnittelua. Ulkoisen rahoituksen määrä laski vuodesta 2019 merkittäviltä osin EU:n rahoituskauden vaihtumisen takia. Ulkoisen rahoituksen suuri osuus kertoo onnistumisesta erityisesti T&K-rahoituksen hakemisessa. Samalla taloudelliset riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Toiminnan tuotokset syntyvät pääosin projekteissa. Vuonna 2020 oli meneillään yhteensä noin 1 000 projektia, jotka yhdessä edeltäjiensä kanssa muodostavat eri aihealueille mittavan hankejatkumon.

Luotettavalle tiedolle on tarvetta

Suomen ympäristökeskuksen tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset. Kestävän kehityksen tavoitteiden kansallinen ja maailmanlaajuinen toimeenpano edellyttää tietoa, jota SYKE ja muut tutkimus- ja asiantuntijalaitokset tuottavat. SYKEn laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa osaamisen ja voimavarojen joustavan hyödyntämisen tässä työssä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä ja kohdistuminen muuttuvat lähivuosina erityisesti Euroopan unionin tasolla. Pandemian jälkiä korjaavaa elvytysrahoitusta ohjataan EU:n tasolla ja kansallisesti vihreän siirtymän tukemiseen. Uuden monivuotisen Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitushaut käynnistyvät vuonna 2021. SYKE on seurannut aktiivisesti ohjelman valmistelua ja pyrkii kasvattamaan EU-rahoituksensa määrää lähivuosina.

SYKE panostaa jatkossakin tiedon ja ratkaisujen välittämiseen tehokkaasti julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöiden käyttöön. Laaja ja avoin yhteistyö yhtäältä tutkimuslaitosten, yliopistojen, yhteisöjen ja yritysten sekä toisaalta julkisen hallinnon kanssa edistää tämän päämäärän saavuttamista. Kansainvälisen arvioinnin suositusten mukaisesti SYKE pyrkii jatkossa profiloimaan tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden sekä tiedonvälittämisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä niin, että SYKEn verkostojohtajuus näyttäytyy myös sisältöjohtamisena. Tavoitteemme on, että pystymme aiempaa vahvemmin tuomaan päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun perusteltuja ja uusimpaan tietoon perustuvia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia.

Lisätietoa:

Julkaistu 2.6.2020 klo 12.24, päivitetty 9.6.2021 klo 16.41