Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Katupölyn ilmanlaatu- ja terveysvaikutukset

hiekoitus_tampere
Kuva: Roosa Ritola

Katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa ja muissa pohjoismaissa etenkin kevätkuukausina. Katupöly on kooltaan pääasiassa karkeita PM10-kokoluokan hiukkasia (halkaisijaltaan alle 10 µm tai 0.01 mm). Laaja tutkimusaineisto osoittaa, että liukkaudentorjunta (mm. nastarenkaiden käyttö ja talvihiekoitus) lisäävät hengitettävän kokoluokan hiukkasten (PM10) muodostumista merkittävästi kuluttamalla tienpinnan kiviainesta. Muita lähteitä PM10-kokoluokan hiukkasille ovat mm. jarrupöly ja renkaiden kulumatuotteet. Osa katupölyn ilmalaatuvaikutuksesta syntyy suoran päästön kautta heti pölynmuodostumistapahtuman jälkeen. Vielä merkittävämpi ilmanlaatuvaikutus syntyy aikaisemmin muodostuneen ja katuympäristöön varastoituneen pölyn noustessa ilmaan ajoneuvojen ja tuulen nostattamina nk. kevätpölykaudella tienpintojen kuivuessa.

PM10-kokoluokan hiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia etenkin herkille väestöryhmille. Riski haitallisiin terveysvaikutuksiin korostuu vilkkaiden liikenneympäristöjen läheisyydessä, missä PM10:lle asetettu vuorokausiraja-arvotaso 50 μgm-3 saattaa ylittyä useina päivinä katupölykaudella. EU:n asettama vuorokausi raja-arvotaso saa ylittyä korkeintaan 35 kertaa kalenterivuoden aikana.

Hiukkasmaiset pakokaasupäästöt ovat vähentyneet ja niiden odotetaan yhä vähenevän tulevina vuosina tiukemman sääntelyn johdosta. Muiden kuin pakokaasupäästöjen odotetaan pysyvän samalla tasolla tai jopa lisääntyvän liikennemäärien kasvaessa, ja muodostavan yhä suuremman osan hiukkasten kokonaispäästöistä. Katupölyn ja täten hengitettävän kokoluokan hiukkaspitoisuuksiin voidaan vaikuttaa kahdella tavalla; joko ehkäisten hiukkasten muodostumista tai tehostamalla niiden poistumista hengitysilmasta.

Julkaistu 17.4.2020 klo 9.05, päivitetty 17.4.2020 klo 12.28