Kemialliset taisteluaineet Itämeressä: biotransformaatiotuotteet ja niiden toksisuus WARTOX

Kemiallisia aseita tuotettiin ja käytettiin laajasti molempien maailmansotien aikana. Virallisten tietojen mukaan ainakin 50 000 tonnia kemiallisia taisteluaineita sisältäviä pommeja, ammuksia ja muita sotamateriaaleja upotettiin sittemmin Itämereen, ja noin 170 000 tonnia läheiseen Skagerrakiin. 

Töissä kannella
© Kuvat: Kari Lehtonen

Meriin upotettujen kemiallisten taisteluaineiden nykyisen tilan tutkiminen on tärkeää, koska merenpohjien alueita käytetään yhä enemmän, mm. rakennettaessa tuulivoimaloita, kaasu- ja öljyputkia ja kaapeleita. Osa upotetuista sotamateriaaleista on vuosien mittaan pahasti ruostunut ja niistä vuotavat aineet voivat vahingoittaa meriekosysteemiä vakavasti. Taisteluaineiden vuotaminen ympäristöön on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu upotusalueiden läheltä otetuista pohjasedimenttinäytteistä. Tähän asti tutkimus on keskittynyt ammuksista vuotaviin taisteluaineisiin, kuten fenyyliarseeniyhdisteisiin ja sinappikaasuun sekä niiden primäärisiin hajoamistuotteisiin. Jotta kemiallisten taisteluaineiden aiheuttamaa meriympäristön kokonaiskuormitusta ja riskiä meriekosysteemille voitaisiin arvioida luotettavasti, on niiden hajoamistuotteita syytä tutkia tarkemmin.

Suomen Akatemian rahoittamassa WARTOX-projektissa (2021–2023) tutkitaan Itämeren pohjan mikrobiyhteisöjen tuottamia, taisteluaineista peräisin olevia hajoamistuotteita sekä niiden kertyvyyttä ja myrkyllisyyttä vesieliöissä. Sedimenteissä ja eliöissä havaittavia uusia aineenvaihduntatuotteita karakterisoidaan rakennetutkimusmenetelmillä. Tutkittavien aineiden hajoamismekanismeja eliöiden aineenvaihdunnassa ja syntyneiden hajoamistuotteiden myrkyllisyyttä selvitetään käyttäen soluviljelmiä ja biotestieliöitä.Tieteellisen tutkimustiedon lisäksi projektin tuloksia tullaan myös välittämään päättäjille ja viranomaisille, jotka ovat kansainvälisten verkostojen kautta tekemisissä teemaan liittyvässä päätöksenteossa. WARTOX-projekti tuottaa tärkeää tietoa myös upotettujen kemiallisten taisteluaineiden seurantaan, jonka tärkeyttä on jo korostettu aiemmissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Hankkeessa tullaan myös lisäämään yleisön tietoisuutta upotettuihin kemiallisiin aseisiin liittyvistä ympäristöongelmista.SAlogo ja ammus

© Kuva: Puolustusvoimat

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Kari Lehtonen
Suomen ympäristökeskus, Meri- ja vesiratkaisujen yksikkö, likaantumisen vaikutukset
s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi, puhelin: +358 295 251 359

 
 
 
Avoin seminaari: Itämereen upotetut kemialliset aseet – uutta tutkimustietoa 25.9.2023 klo 16.00
Itämereen on sotien jälkeen upotettu huomattava määrä kemiallisia aseita ja taisteluaineita, joiden vaikutuksia meriympäristöön on tutkittu viime vuosina paljon.
Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti VERIFIN ja Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsuvat kaikki kiinnostuneet Keskustakirjasto Oodin Maijansaliin kuulemaan uusinta tutkimustietoa aiheesta.
Lue lisää
Julkaistu 4.11.2021 klo 14.06, päivitetty 4.9.2023 klo 11.46

Aihealue: