PlastLIFE SIP - Muovien kestävä kiertotalous

Kesto: 2022 - 2029
Vaihe: Käynnissä

PlastLIFE SIP - Muovien kestävä kiertotalous -hanke edistää Suomen muovitiekartan toimeenpanoa seitsemän vuoden ajan, vuosina 2023–2029. Hankkeen tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Projektin perustiedot

Projektin johto: Helena Dahlbo (Syke)
Projektiryhmä: Ulla Ala-Ketola, Waltteri Heikkilä, Tiina Karppinen, Johanna Kaunisto, Sari Kauppi, Kata Kreft-Burman, Katja Lepistö, Sari Piippo, Kati Pitkänen, Petra Rinne, Milja Räisänen, Hanna Salmenperä, Hanna Savolahti, Salla Selonen, Jaana Sorvari, Sanna Suikkanen, Päivi Fjäder, Ilse Heiskanen, Susanna Horn, Jáchym Judl, Johanna Järvistö, Jaakko Karvonen, Petrus Kautto, Matti Leppänen, Hanna Niemikoski, Kirsi Norros, Taru Peltola, Noora Perkola, Tuula Rosberg, Enni Ruokamo, Jani Salminen, Outi Setälä, Julia Talvitie
Rahoittajat: EU
Yhteistyökumppanit: Ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Turun yliopisto.
Aihealue: Kiertotalous

Tavoitteena kestävä muovien kiertotalous Suomessa

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankekonsortiossa on mukana 17 toimijaa: ympäristöministeriö, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja Helsingin kaupunki. Hankkeen budjetti on 20 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta, 12 miljoonaa euroa, tulee EU:n LIFE-ohjelmasta. Loppu tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä. EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa.

PlastLIFE-hankkeessa tehdään demonstraatioita, kokeita, tutkimusta, kehittämistä, tuotesuunnittelua, analysointia, viestintää ja kampanjointia:

muoveista aiheutuvien haittojen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi,
muovien kierrätyksen ja kierrätysmuovin käytön tehostamiseksi ja
muoville vaihtoehtoisten ratkaisujen ja materiaalien kehittämiseksi.

Toimijat työskentelevät yhdeksässä työpaketissa, jotka suoraan tukevat Suomen muovitiekartan toimenpiteitä ja teemoja:

TP1 Hallinto ja koordinointi
TP2 Roskaantuminen ja muovin kulutus
TP3 Muoveista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentäminen
TP4 Muovijätteen talteenotto ja prosessointi kierrätystä varten
TP5 Rakentamis- ja purkutoiminnan sekä maa- ja puutarhatalouden muovit
TP6 Vaihtoehtoiset ratkaisut ja tietämysverkosto
TP7 Muovitiekartan toimeenpanon tukeminen
TP8 Tulosten levittäminen ja viestintä (kansallinen ja kansainvälinen)
TP9 Tulosten pysyvyys, toistaminen ja hyödyntäminen

PlastLIFE hanke toimii konsortion jäsenten kautta eri puolilla Suomea ja levittää tietoa, tuloksia ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä Suomen muovitiekarttaverkoston, jäsenten yhteistyöverkostojen sekä kunta-, yritys- ja viestintäverkostojen, nuorisotoimijoiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen avulla kaikkialle Suomeen. Kansainvälisen yhteistyön avulla Suomessa kehitetyt ja testatut käytänteet ja opit levitetään myös ulkomaille.

PlastLIFE-projekti saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla projektin materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan projektien omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.