Vesistöjen ekologisen tilan luokittelutyö tehostui – luokittelun biologiset indeksit voidaan nyt laskea keskitetysti

Uutinen 23.5.2019 klo 10.57
Sähkökalastusta
Jokivesien kalastosta saadaan tietoa koskijaksojen koekalastuksilla© Kirsti Leinonen/SYKE

ELY-keskukset tekevät parhaillaan kolmatta vesistöjen ekologisen tilan arviointia. Vesimuodostumien tilaluokittelun laskennalliset arviot on nyt ensimmäistä kertaa tuotettu automatisoitua laskentaa hyväksi käyttäen.

Vesienhoidossa jokien, järvien ja rannikkovesien ekologista tilaa arvioidaan ihmisen toiminnan aiheuttaman muutoksen perusteella. Arviointi perustuu ensisijaisesti biologisiin tekijöihin.

Erilaisille vesistöille on määritelty niiden luontainen biologinen lajisto (kasviplankton, pohjan piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Vesistöstä kerättyjä havaintoaineistoja verrataan tähän luontaiseen lajistoon biologisten indeksien avulla.

Aiemmin ELY-keskukset vastasivat luokitteluindeksien laskennasta ja koonnista. Käsityönä toteutettuna työ on ollut aikaa vievää, ja jossain määrin myös virhealtista. Nyt toteutetussa arvioinnissa biologisten indeksien laskenta toteutettiin keskitetysti Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) R-ohjelmointikielellä. Laskentaa on kehitetty ympäristöministeriön tutkimus- ja kehitystoiminnan hankerahoituksella EKOLAS-hankkeessa.

Survosenkoski Petäjävedellä
Jokivesien biologisen tilan arviointi perustuu koskijaksojen lajiston arviointiin. Kuva Survosenkoskelta Petäjävedellä. © Esa Nikunen/YHA Kuvapankki

Käsittelyssä laajat aineistot

Kuuden vuoden välein tehtävä ekologisen tilan arviointi perustuu laajoihin aineistoihin. Nyt työn alla olevassa arvioinnissa käsitellään vuosien 2012–2017 aineistoja. Tarkastelussa on mukana 6875 vesimuodostumaa. Niistä yli kolmasosasta on käytössä biologisia lajiaineistoja. Lisäksi tietoa klorofyllipitoisuudesta on yli puolesta järvistä ja rannikkovesistä. Muuta vedenlaatuaineistoa on saatavilla lähes 60 prosentissa kohteista.

Vedenlaatuaineistoja on saatu aiempaa kattavammaksi uusien, SYKEssä kehitettyjen kaukokartoitus- ja mallinnustyökalujen avulla.

Valtaosa seuranta-aineistoista on talletettu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaan, mistä tiedot luettiin suoraan laskentaan. Luke vastasi kalaston tila-arvioista.

Kaikki vesien luokittelun laskentatiedot (biologinen tila, vedenlaatuaineisto ja hydrologis-morfologinen muuttuneisuus) pystyttiin yhdistämään uudessa Vesienhoidon suunnittelun työkalussa (VeMu3).

Kaukokartoitusaineistot ovat saatavilla vesimuodostumittain VeMu3:n kautta sekä suoraan STATUS- ja TARKKA-palveluista.

Keskitetty indeksilaskenta on vapauttanut ELY-keskusten resursseja varsinaiseen luokittelun asiantuntijatyöhön.

Ilmakuva jokimaisemasta
Arvioinnissa on mukana kaikkiaan 1960 joki-, 4639 järvi- ja 276 rannikkovesimuodostumaa. © Riku Lumiaro/YHA Kuvapankki

Tavoitteena jatkuvat vesien tilan arviot

Keskitetyillä arvioilla tehostetaan vesien tilan luokitteluun liittyvää työtä ja samalla edistetään arvioiden automatisointia. Tulevaisuuden tavoitteena on saada tietoa vesien tilan kokonaiskuvasta useammin kuin kuuden vuoden välein.

Tätä tavoitetta tukee myös pinta- ja pohjavesien seurantojen hallintaan tehty uusi järjestelmä (SeSu), jossa seurantojen suunnittelu, näytteenottojen ja analyysien tilaus ja tulosten toteuman valvonta ovat liitetty kiinteästi toisiinsa. Kehitystyö jatkuu vesien- ja merenhoidon tietojärjestelmien parissa.
 

Tilaluokittelussa arvioidaan poikkeamaa luonnontilasta

Vesistön poikkeama luonnontilaisesta vertailutilasta mitataan ns. ekologisen laatusuhteen avulla. Luokitus on viisiportainen: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Laskennallisten luokitustulosten edustavuutta tarkastellaan aina suhteessa vesistöön kohdistuvaan tilaa heikentävään ihmistoiminnan laatuun ja määrään. Arvioinnin tukena ovat vedenlaatumuuttujat ja arviot vesirakentamisen ja muun toiminnan aiheuttamasta hydrologis-morfologisten olosuhteiden muutoksesta.

Lisätietoja:

Vesien tilan indikaattorit, Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesien tilan seuranta, Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus,etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesienhoidon suunnittelu, Kehitysinsinööri, Lasse Järvenpää, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kaukokartoitusaineistot, Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:

 


Kohderyhmä: