Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Torjunta-aineet

Torjunta-aineet pintavesissä

Hankkeessa on selvitetty maatalousvaltaisten alueiden pintavesien, pääasiassa virtavesien, torjunta-ainepitoisuuksia. Käytetyt monijäämäanalyysit ovat tuoneet tietoa lukuisten aineiden esiintymisestä – ja myös siitä, että pitoisuudet ovat enimmäkseen pieniä. Seurantaa on ollut sekä suurehkojen jokien jokisuissa että vuodesta 2016 lähtien Savijoen intensiivisesti seuratulta valuma-alueelta. Seurantatuloksia on hyödynnetty laajasti mm. vesienhoitoon liittyvissä viranomaistehtävissä.

Suomessa ei toistaiseksi ole havaittu laajamittaisia kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia ongelmia pintavesissä. On kuitenkin todennäköistä, että ilmastonmuutos lisää kasvinsuojeluainekuormitusta sekä suoraan että välillisesti kasvinsuojeluaineiden käytön muutoksista johtuen, kun tuholais- ja kasvitautipaineet kasvavat. Torjunta-aineiden seurantaa pyritään kehittämään niin, että seurannan avulla voitaisiin tulevaisuudessa havaita muutostrendejä ja arvioida riskinvähennyskeinojen vaikuttavuutta.

Seurantaa vaaditaan säädöksissä

Pintavesien torjunta-aineseuranta alkoi vuonna 2007 täyttämään vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) seurantavaatimuksia. Seurattavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) liitteissä 1C ja 1D. Liitteiden aineista lähes puolet on torjunta-aineita, joista osa on Suomessa edelleen kasvinsuojelukäytössä. Käytetyissä analyyseissä saadaan kuitenkin tietoa myös lukuisista muista torjunta-aineista ja niiden hajoamistuotteista.

Riittävää ja jatkuvaa kasvinsuojeluaineiden ympäristöseurantaa vaaditaan myös Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelmassa (NAP), joka käsittää kaikki nykykäytössä olevat kasvinsuojeluaineet. VPD:n ja NAP:n seurantatarpeet ovat osin ristiriitaisia. Toisessa tarvittaisiin alueellista kattavuutta ja toisessa taas aikasarjoja ja tulosten linkittämistä valuma-alueen käyttötiedon ja viljelymenetelmiin.

Laboratorioanalyysit

Torjunta-ainepitoisuuksien laboratorioanalyysit teetetään ostopalveluna. Nykyään käytetyillä analyysimenetelmillä (SPE-LC-MS/MS ja SPE-GC-MS/MS) saadaan määritettyä yli 200 yhdisteen pitoisuudet hankkeen laatukriteerien mukaisesti. Lisäksi analyyseissä saadaan karkeampaa tietoa (esim. korkeammat määritysrajat) vielä kymmenistä muista yhdisteistä. Analysoitavat aineet ovat nykyisiä ja aiemmin käytettyjä kasvinsuojeluaineita, biosidejä ja näiden hajoamistuotteita. Analysoitujen aineiden suuresta lukumäärästä huolimatta monijäämäanalyysit eivät kata kaikkia käytössä olevia kasvinsuojeluaineita. Erillisanalytiikkaa on käytetty mm. glyfosaatin analysointiin.

Kehitystyö

Kasvinsuojeluaineita käytetään vain tarvittaessa. Kasvinsuojelutarpeet vaihtelevat merkittävästi viljelykasvien ja vuosien välillä. Seurantapaikan yläpuolisen valuma-alueen kasvinsuojeluaineiden käytöllä on suuri vaikutus siihen, millaisia pitoisuuksia vesistä havaitaan. Hankkeessa kehitettyä kasvinsuojeluaineiden valuma-aluekohtaista indikaattoria voidaan hyödyntää näytteenottopaikkojen valinnassa ja jo toteutuneen seurannan edustavuuden arvioinnissa. Indikaattoria on tarkoitus kehittää edelleen.

Suurimmat kasvinsuojeluaineiden pitoisuudet esiintyvät yleensä ensimmäisissä käsittelyn jälkeen sattuneiden sateiden aiheuttamassa valunnassa. Pitoisuusvaihtelut samallakin paikalla voivat vuoden aikana olla yli tuhatkertaisia.

Näytteenottoajankohta vaikuttaa sen vuoksi merkittävästi havaittuihin pitoisuuksiin. Passiivikeräimien avulla voidaan arvioida altistusajan (esim. kolme viikkoa) keskimääräinen liukoinen pitoisuus. Hankkeessa kehitettiin passiivikeräinten käyttöönottoa yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa (mm. UuPri).

Kasvinsuojeluaineiden käyttömäärätietoa ei toistaiseksi kerätä valuma-aluekohtaisesti kuin poikkeustapauksissa. Savijoen valuma-alueella aloitettiin torjunta-aineiden intensiiviseuranta keväällä 2016 kahdella SAVE-hankkeen seurantapisteellä sekä myöhemmin alajuoksulla Aurajoella. SAVE-hankkeelta saatiin myös valuma-alueen viljelijöiltä kerättyä kasvinsuojeluaineiden käyttötietoa.

Seurantatulokset

  • Karjalainen A. K, Siimes K., Leppänen M. T & Mannio J. (toim.) 2014. Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa. Seurannan tulokset 2007–2012. SYKEn raportteja 38/2014.

Julkaisuja

Julkaistu 17.1.2020 klo 14.01, päivitetty 16.1.2020 klo 16.08