Tausta
Maatalouden aiheuttama vesien ravinnekuormitus ei ole laajamittaisista toimista huolimatta alentunut kuin vähän. Tarve kustannustehokkaille ja käytännössä riittävän laajoille alueille soveltuville kuormitusta vähentäville menetelmille on ilmeinen. Pahoin rehevöitynyt Pakkalanjärvi sijaitsee aktiivisen tehomaatalouden keskellä Kangasalassa. Järven valuma-alueella on mm. broilertaloutta. Järven ekologinen tila on huono. Pirkanmaan vesien toimenpideohjelman mukaan Pakkalanjärven kokonaisfosforin vähentämistavoite on 60 %, ja järvi on nimetty toimenpideohjelmassa kunnostuskohteeksi.
Tavoitteet
Paikalliset tavoitteet ovat maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen rakennekalkituksella ja rakennekalkitusmenetelmän tutkiminen hiesu- ja hietasavimailla. Hankkeesta saadaan mittasarjat fosforipäästöistä ennen ja jälkeen rakennekalkitustoimenpiteen.
Lisäksi hankkeella on laaja-alaista vaikuttavuutta. Hankkeen tuloksista saadaan tietoa rakennekalkituksesta, joka on laajennettavissa nykyisestä pienestä toimenpiteestä kattamaan kokonaisia valuma-alueita; Toisaalta hankkeen tulokset ja työtavat ovat monistettavissa myös muihin kohteisiin.
Tutkimusalueen tutkailua syksyllä 2017. © Kuva: Elina Röman
Savisameus puuttui pelto-ojista
Hankkeessa seurattiin Pakkalanjärveen laskevien uomien vedenlaatua jatkuvatoimisin anturein ja käsinäyttein. Lisäksi seurattiin peltomaan rakennetta visuaalisin havainnoin (ns. kuoppatestein) ja muun muassa pH:n, johtoluvun sekä fosforiarvojen kehitystä. Peltomaan rakennekalkituksella tavoitellaan savimaan mururakenteen paranemista, jotta saves ja sen mukana ravinteet eivät huuhtoudu pellolta. Vaikka tutkimusalueen pellot olivat melko kaltevilla savimailla, pelto-ojien vesi oli yllättävän kirkasta ja savialueille tyypillisen korkeita sameusarvoja ei juuri esiintynyt. Rakennekalkitus ei vaikuttanut havaintojen perusteella ojavesien kiintoainepitoisuuteen, joka oli epätyypillisen alhainen. Siten ei myöskään havaittu kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin huuhtoumissa vähenemää.
Rakennekalkin vaikutusta maaperään ja fosforin huuhtoumiin on suositeltavaa tutkia lisää
Rakennekalkin vaikutusta fosforin huuhtoumiin, peltomaan laatuun ja agronomisiin tekijöihin olisi syytä tutkia Suomessa lisää. Tukimusta tulisi suunnata kohteisiin, joissa pelloilta tuleva vesi on savisameaa. Tässä tutkimuskohteessa pellot olivat hiesua tai hiesusavea ja ojien savisameus vähäistä. Ojavesissä liuennen fosforin osuus oli poikkeuksellisen suuri ennen rakennekalkitusta, joten liuenneen fosforin seurantaan kiinnitettiin kohteessa erityistä huomiota. Havainnot indikoivat, että rakennekalkitus saattaa tämän tyyppisissä kohteissa vähentää liuennen fosforin huuhtoumaa, mutta tulos on epävarma havaintojen vähyyden ja suuren hajonnan vuoksi. Tulosta kuitenkin tukevat maaperästä tehdyt määritykset: peltomaan johtoluku kasvoi ja vesiuuttoisen fosforin pitoisuus pieneni.
Hankkeen loppuraportti
Rakennekalkituksen vaikutus Pakkalanjärven fosforikuormitukseen (pdf) (3,6 MB)
Lisätietoja
Erikoistutkija Maria Kämäri , puh +358 2952 51334, etunimi.sukunimi@syke.fi [maria kamari]
Erikoistutkija Petri Ekholm, puh +358 295 251102, etunimi.sukunimi@syke.fi [petri ekholm]