Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Valumavesi-hanke

Sipoon Ritobäckenin kaksitasouomat kesällä 2020 © Pinja Kasvio

Maa- ja metsätalouden ojituksessa ja muussa vesienhallinnassa on voimakkaasti korostumassa vesien määrän lisäksi myös niiden laadun hallinta, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastonmuutosvaste. Käynnissä onkin siirtymä kohti valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kestävää maankuivatusta ja vesienhallintaa. Perinteiselle uomaperkaukselle vaihtoehtoinen, potentiaalisesti monihyötyinen menetelmä peruskuivatukseen ja vesien johtamiseen ovat tulvatasanteelliset kaksitasouomat, joita on toistaiseksi toteutettu Suomeen vain hyvin vähän.

Tavoitteet ja toteutus

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen.

Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on:

  • määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksia veden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen
  • kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja
  • edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista

Hankkeen työpaketit:

Työpaketti 1 (MAA2TASO): Maatalouden luonnonmukainen vesienhallinta ja kaksitasouomien fysikaalis-kemialliset vaikutukset. Vastuuhenkilö: Pasi Valkama (SYKE) ja Kaisa Västilä (SYKE). Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Västilän Aalto-yliopistossa toteutettavan Akatemia-tutkijatohtori-hankkeen kanssa ajalla 1.9.2020-31.8.2023.

Työpaketin tavoitteina on:

  1. määrittää tulvatasanteiden mahdollisuuksia pidättää salaojakuormitusta sekä perustaa pidemmän aikavälin seurantakohteita määrittämään kaksitasouoman vaikutus uomamorfologiaan ja kuivatustilan säilymiseen
  2. pilotoida kaksitasouomien hoitoa sekä arvioida hoidon mahdollisuuksia vaikuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormituksen alentamiseen ja samalla uoman monimuotoisuuteen
  3. koota tieto kaksitasouomien toiminnasta ja täsmentää ohjeistuksia kaksitasouomien suunnitteluun, mitoitukseen ja hoitoon mm. kehittämällä mitoitusta tukeva työkalu
  4. tuottaa tietoa laajamittaisen luonnonmukaisen peruskuivatuksen ja valuma-aluetason vesienhallinnan vaikutuksista vesien määrään ja laatuun kooltaan tyypillisellä valuma-aluetason vesienhallinnan alueella (3.-4. jakovaiheen valuma-alueet).

Työpaketti 2 (METSÄ2TASO): Kaksitasouoma metsätalouden/turvealueiden vesiensuojelumenetelmänä. Vastuuhenkilö: Samuli Joensuu (Tapio Oy)

Työpaketin tavoitteina on:

  1. selvittää, miten kaksitasouoma toimii metsätaloudessa kunnostusojitushankkeen yhteydessä keskittyen siihen, miten tasanteen kasvillisuus kerää kiintoainetta ja ravinteita
  2. selvittää tulvatasanteen parasta käyttökelpoista rakentamistekniikkaa metsätalouden olosuhteissa ja soveltaa aiemmin muualla saatua kokemusperäistä tietoa kunnostusojitushankkeella suunniteltavan vastaavan rakenteen toteuttamiseen käytännössä
  3. hankkeella saadun kokemuksen perusteella laatia kuvaus kaksitasouoman soveltamisesta käytännön metsätalouden vesiensuojelurakenteeksi

Työpaketti 3 (BD): Maatalousuomien biodiversiteetti. Osio A:n vastuuhenkilö: Jukka Aroviita (SYKE) ja osio B:n vastuuhenkilö: Mikko Kuussaari (SYKE)

Osio A:n tavoitteena on selvittää:

  1. Ovatko jo rakennetut kaksitasouomat lisänneet (i) uoman ja (ii) rantavyöhykkeen eliöstön monimuotoisuutta perinteiseen perkaukseen verrattuna?
  2. Mikä on kaksitasouomien vaikutus uoman ja rantavyöhykkeen keskeisiin ekosysteemin toiminnallisiin prosesseihin?
  3. Millaiset kaksitasouomat ovat eliöstön monimuotoisuuden ja biologisen tilan kannalta optimaalisimmat?

Osio B:n tavoitteena on selvittää:

  1. Miten kukkakaistojen perustaminen onnistuu kaksitasouomien kaivamisen yhteydessä (i) uoman tulvatasanteelle, (ii) luiskaan ja (iii) uoman ja pellon väliselle pientareelle?
  2. Miten pölyttäjähyönteisten (kimalaiset ja päiväperhoset) runsaus kehittyy eri osiin uomaa perustettavilla kukkakaistoilla kolmen ensimmäisen vuoden aikana?
  3. Miten viljelijät suhtautuvat kukkakaistojen perustamiseen ja mitä mieltä he ovat kenttäkokeessa perustettavista kukkakaistoista?

Työpaketti 4 (VEMALA): Vesistömallinnuksen kehittäminen maatalouden vesien hallintaan. Vastuuhenkilöt: Inese Huttunen (SYKE) ja Markus Huttunen (SYKE)

Työpaketin tavoitteena on:

  1. Kehittää VEMALA:a siten, että malli pystyy paremmin arvioimaan uoman virtaaman ajallista vaihtelua nykyisessä ja tulevassa ilmastossa.
  2. Vedenpidätysalueiden ja kaksitasouomien vaikutusten sisällyttäminen malliin
  3. Mallin avulla selvittää miten toimivia vedenpidätysalueet ja kaksitasouomat ovat muuttuvassa ilmastossa
  4. Liitää kaksitasouomien mallinnus osaksi VEMALA:a, niin, että tarkastelut voidaan jatkossa laajentaa kokonaisille vesistöalueille.

Työpaketti 5 (OHJAUS): Ohjauskeinot, tilatalous ja yhteiskehitys. Vastuuhenkilö: Sami Ovaska (LUKE)

Työpaketissa selvitetään seuraavia tutkimuskysymyksiä:

  1. Mitä tilatason kannattavuuteen liittyviä pullonkauloja ja haasteita on ratkaistava luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiseksi?
  2. Millaisia yhteistoimintaan liittyviä oikeudellisia, aineellisia ja sosiaalisia kysymyksiä on ratkaistava tuettaessa ojitusyhteisöjen aktivoitumista?
  3. Miten julkisia tukijärjestelmiä ja lainsäädäntöä tulisi kehittää, jotta ne kannustaisivat tehokkaasti luonnonmukaiseen peruskuivatukseen ja tukisivat sen yhteisöllisiä edellytyksiä?

Työpaketti 6 (KUTI): Peltojen kuivatustilan arviointimenetelmät. Vastuutahot: SYKE ja Salaojayhdistys

Työpaketin tavoitteena on:

  1. selvittää kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuus, mahdollisuudet ja rajoitukset peltojen kuivatustilan/tulvaherkkyyden arvioimiseksi (semi-)automatisoidusti, luoden valmiudet valtakunnalliseen kartoitustyöhön
  2. eri menetelmiä hyödyntäen tuottaa Perniönjoen pilottialueelta karttapohjainen sovellus kuvaamaan peltojen kuivatustilaa/tulvaherkkyyttä
Tyrnävän Leppiojan kaksitasouomat © Pinja Kasvio

Rahoitus ja yhteistyökumppanit

Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, SYKE, LUKE ja Salaojayhdistys.

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 218, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Erikoistutkija Kaisa Västilä, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 143, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Julkaistu 21.10.2020 klo 12.24, päivitetty 2.11.2020 klo 13.54

Kohderyhmä: