Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta (MaaMet)

 

Aihe ja tavoitteet

Maa- ja metsätalouden hajakuormitus on Suomen vesien tilaa laaja-alaisimmin heikentävä tekijä. Etenkin rehevöityminen, liettymishaitat ja haitallisten aineiden kohonneet pitoisuudet uhkaavat hyvän ekologisen tilan saavuttamista jokivesissä, pienemmissä järvissä ja rannikkoalueilla.

Maa- ja metsätalouden kuormittamien vesien tilaa seurataan MMM:n rahoittamassa ns. MaaMet-seurantaohjelmassa. MaaMet-seuranta tuottaa valtakunnallisesti kattavaa tietoa hajakuormituksen vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan. Seurantaverkko on osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatiman vesienhoitoasetuksen toimeenpanoa. Lainsäädännön mukaan hajakuormituksen vaikutuksia tulee seurata kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien tavoitetilan eli hyvän ekologisen tilan heikkenemiselle.

Seurannan tuottamaa tietoa käytetään useisiin tarpeisiin, etenkin maa- ja metsätalouden vesiensuojelun parantamiseen, hajakuormitettujen alueiden vesistöjen tilan arviointiin ja alueiden vesienhoidon suunnitteluun. Seurantatieto palvelee myös mm. nitraattidirektiivin velvoittamaa tiedonkeruuta. Seurannan tuottamaa tietoa käytetään lukuisissa vesiensuojelua ja -hoitoa edistävissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. SYKE vastaa seurannan koordinaatiosta yhteistyössä ELY-keskusten ja LUKEn kanssa.

Seurantaohjelmassa on neljä osaohjelmaa. Näiden toiminta ja tulokset on koottu oheisille sivuille:

  1. Sisävesien ekologisen tilan seuranta (biologiset tekijät, ravinteet ja muu vedenlaatu, Jukka Aroviita, SYKE)
  2. Jatkuvatoimisten asemien seuranta (maatalouden kuormitus, Antti Taskinen, SYKE)
  3. Haitallisten aineiden seuranta (torjunta-aineet ja metallit, Katri Siimes, SYKE)
  4. Pohjavesien seuranta (torjunta-aineet ja ravinteet, Janne Juvonen, SYKE).

Ohjeet

Lisätietoja

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus SYKE

Julkaistu 17.1.2020 klo 13.54, päivitetty 6.10.2023 klo 11.54