Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)

OK EAKR_logot
 

 

 

 

 

Tausta

ElodeaII
© Seppo Hellsten
 

 

Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) muodostaa otollisissa oloissa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesirutto leviää herkästi ja menestyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä vesistöissä. Vesiruton massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon.

Vesiruton massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Runsaissa esiintymissä vesirutto tukahduttaa muiden vesilajien kasvua. Kasvimassan kuollessa ja hajotessa se kuluttaa runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.

Järvissä, jotka vesirutto on pahoin vallannut, ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Runsaat vesiruttoesiintymät vaikeuttavat järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi.

Tavoitteet ja tehtävät

Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.

Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa. Kenttäkokeiden aikana ja niiden jälkeen seurataan vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilaan. Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä poiston suunnitteluun, jotta mahdolliset haitat voitaisiin minimoida. Hankkeessa kehitettään myös liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.

Maastotyöt Kuusamossa

Elokuussa 2019 toteutettiin kolmepäiväinen maastotyörupeama Kuusamon Vuotunki-järvellä. Paikallisen yrittäjän NetVeken rakentamalla raivausnuotalla järvestä poistettiin noin 9 tonnia vesiruttoa. Nuotta levitettiin vesiruttokasvuston ympärille ja ennen nuotanvetoa pohjassa tiukasti kiinni ollut kasvusto niitettiin vesikasvien niittokoneella. Raivausnuottaus oli onnistunut mutta vesiruttomassan maalle nostaminen vaati paljon käsin tehtävää työtä apuna olleesta metsäkoneen kahmariin rakennetusta erikoiskourasta huolimatta. Vesiruton raivausnuottaus kuvattiin dronella, ja talkootyötä pystyi seuraamaan livestreamin kautta hanketoimijoiden Facebookin ja Twitterin välityksellä.

Raivausnuottausta Vuotunkijärvellä elokuussa 2019. © Joonas Kahiluoto
Vesiruton korjuuta Vuotungissa. © Joonas Kahiluoto

 

Vesiruton käsittely ja paalaus

Raivausnuotalla rantaan tuodun vesiruttomassan kuormaus onnistui hyvin metsätraktorin kuormaimeen rakennetulla leveällä kahmarilla. Peltolevitys sujui erittäin hyvin kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Maanparannustarkoitukseen levitetty massa hajosi niin pieneksi silpuksi, ettei pellon kynnössä myöhemmin syksyllä ollut mitään ongelmia.

Koko ketjua ajatellen korjuuta vedestä rannalle olisi hyvä saada tehostettua. Nyt pellolla käytetty konekalusto oli selvästi tehokkaampaa kuin vedessä käytetty kalusto, minkä takia peltokalusto joutui tarpeettomasti odottelemaan. Tehokkaampi korjuu edellyttäisi esimerkiksi niittäviä ja kerääviä aluksia, jolloin pääomakustannus nousee huomattavasti raivausnuottaan verrattuna.

Vesiruttomassan kuormaus.
© Timo Lötjönen 
Vesiruton kuormaus apevaunuun.
© Timo Lötjönen

Vesiruttomassan levitys pellolle paalausta varten onnistui hyvin apevaunulla (oranssi perävaunu kuvissa). Paalausta karheelta ei saatu kuitenkaan onnistumaan, sillä massa oli liian silppuuntunutta ja märkää sateen takia. On kuitenkin olemassa kehitysideoita, miten massan liiallista silppuuntumista voitaisiin estää. Näitä on tarkoitus testata tulevan syksyn kokeissa. Jos näyttää, että paalaus ei silti onnistu, vesiruttomassasta voidaan tehdä ilmatiivis säilörehuauma.

Vesiruton levitys paalausta varten.
© Timo Lötjönen
Paalaamisen testaamista.
© Timo Lötjönen

 

 

Vesiruttoa pellolle lannoitteeksi ja maanparannukseen

Vesiruttomassan hyödyntämistä lannoitus- ja maanparannusaineena selvitetään nurmi- ja perunaviljelmillä. Vuotunki-järvestä nostettua vesiruttoa levitettiin viime elokuussa nostopaikan läheisyydessä sijaitseville koealoille, joille tänä vuonna perustetaan peltokokeet. Nurmilohkolle vesirutto levitettiin kuivalannan tarkkuuslevittimellä (vasemman puolinen kuva) ja perunalohkolle käsin (oikean puoleinen kuva). Vesiruton levitysmäärä oli 30 tonnia hehtaarille, mikä tuo mukanaan huomattavan määrän ravinteita. Kummallakin lohkolla osa alasta kynnettiin jo syksyllä, toinen osa kynnetään keväällä. Näin saadaan tietoa myös siitä, vaikuttaako kyntöajankohta ravinteiden käyttökelpoisuuteen tai vesiruttomassan hajoamiseen.

Vesiruton levitys nurmelle.
© Timo Lötjönen
Vesiruttomassan levitystä perunalohkolle.
© Lea Hiltunen
 

Vesiruton säilöntä

Vesiruton käyttömahdollisuudet monipuolistuisivat, jos sitä pystyttäisiin säilömään ja varastoimaan. Vesiruton soveltuvuutta säilöntään selvitetäänkin laboratoriomittakaavan kokeissa. Vuotunki-järvestä elokuussa nostettua vesiruttoa säilöttiin sellaisenaan tai kemiallisen tai biologisen säilöntäaineen kanssa ns. minisiiloihin, joita säilytettiin ulkolämpötilassa marraskuulle asti. Kokeiluissa oli mukana myös vesiruton ja nurmen seoksia. Ennen säilöntää ja säilönnän jälkeen kasvimassoista otettiin näytteitä, joiden perusteella voidaan arvioida orgaanisen aineen ja ravinteiden hävikkiä sekä mahdollista mikrobiston ja biokaasupotentiaalin muutosta.

Vesiruttoa säilöttiin sellaisenaan tai nurmen kanssa minisiiloihin. © Lea Hiltunen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vesiruton mikrobit hyötykäyttöön

Vesirutolla tiedetään olevan antimikrobisia vaikutuksia, ja aiemmassa Elodea-hankkeessa havaittiinkin, että vesirutto hidasti joidenkin kasvitaudinaiheuttajasienten ja -bakteerien kasvua. Kesällä 2019 Vuotunki-järven vesiruttokasvustoista kerättiin näytteitä kahteen otteeseen. Näytteistä eristettiin mikrobeja käyttäen erilaisia kasvatusalustoja ja -lämpötiloja. Näin haluttiin varmistaa, että mahdollisimman monenlaiset vesiruton pinnalla kasvavat, mutta erilaisissa oloissa viihtyvät mikrobit saadaan esille. Kesäkuussa kerätyistä näytteistä otettiin talteen 44 ja elokuussa kerätyistä näytteistä 85 bakteeri- ja sienikantaa. Näiden mikrobikantojen kykyä estää kasvi- tai elintarvikepatogeenien kasvua selvitetään juuri käynnistyneissä laboratoriokokeissa. Lisäksi tarkoitus on selvittää, voitaisiinko mikrobikantoja hyödyntää elintarvike- tai rehuteollisuudessa.

Tiedotus

Hankkeen aloitustiedote julkaistiin alkuvuodesta, ja Erälehti, Kaleva, Keskisuomalainen sekä Koneyrittäjät-lehti julkaisivat sen verkkolehdessä tai paperilehdissä. Tiedotetta jaettiin myös laajasti hanketoimijoiden sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Twitterissä.

Kesällä 2019 hanketta esiteltiin Kuusamo-päivillä sekä Posion muikkumarkkinoilla. Paikallinen yleisö tunsi vesirutto ongelma hyvin ja sen levinneisyydestä alueella saatiin paljon uutta tietoa.

Raivausnuottauksesta syksyllä 2019 julkaistu tiedote löytyi myös mm. Koillissanomissa sekä Vapaa-ajankalastaja lehdestä.

Talkoisiin osallistuneet Vuotungin maamiesseuran naisjaosto ja yhteisen kalaveden osakaskunta valittiin Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Vuoden maisemateko-kilpailun voittajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Blogit

Lisätietoja

Ritva Nilivaara-Koskela, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Logot ElodeaII
 

Aihealueet

Maanparannus, lannoitus, biokaasu, kestävä kehitys, vieraslajit, tutkimus, järvet, ravinteet, rehevöityminen, vesikasvit, vesistöjen hoito, vesistöjen kunnostus, ympäristön tila, Itämeri, vesistöt ja vesivarat, hyötykäyttö, kiertotalous, biotalous

Julkaistu 13.5.2020 klo 10.49, päivitetty 13.5.2020 klo 10.45